Sunday, 9 September 2007
Syksyinen vaellus II
Kolvananuuro oli vasta alkusoittoa. ;-)Kävimme siis heti seuraavana päivänä Kolvananuuron retken jälkeen vaeltamassa,joskin hieman eri porukalla. Epävirallinen vaellus tämäkin.Poljimme pyörillä reilut kymmenen kilometriä kohti metsää.Seikkailimme kauniissa vanhassa metsässä,jossa lahopuut olivat sammaloituneet ja niissä kasvoi kääpiä.Kuulimme närhen.Pyöräilimme lisää, rämmimme suon halki ja tarvoimme poluttomassa metsässä,sillä yksi meistä osasi suunnistaa kartan ja kompassin avulla.Söimme eväitä kalliolla järven rannalla,kaikkialla kosteaa jäkälää ja sammalta ja sieniä.Kiipesimme kallioille ja laskeuduimme toiselta puolelta alas.Voi sitä vihreän sävyjen loistoa ja kauniita metsiä!Villasukat ovat patterilla kuivumassa.Nyt olen suontuoksuinen, ulkoilmasta ja kuuden tunnin kiipeilystä raukeaa metsäkansaa.Söimme puolukoita varvikosta.Täytyy myöntää, että itse kiipesin hieman loivemmista kohdista.Kuljimme hirven polkuja.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
25 comments:
Voi luoja miten kauniita kuvia :)Ihania jäkäliä...tulee ehkä ihan pikkaisen vain ikävä suuria metsiä. Sitä että metsä olisi ihan vieressä...tai onhan tuossa, mut ei se tunnu sillä tavalla omalta, siellä risteilee liikaa lenkkipolkuja. Eikä siellä ole tuollaista jäkälää.
Jäkälä on kyllä ihanaa, etenkin palleroporonjäkälä. Tuo ei taida sitä olla, mutta sitäkin oli tuolla metsissä joissa käytiin.Minullakaan ei ole tuollaista noin isoa metsää ihan vieressä, kun minunkin metsässä menee niitä lenkkipolkuja.
kakkia!
Piti saada makrokuva vähän kaikesta mikä oli luonteenomaista sille ympäristölle. :D
sinä se löydät aina maailmasta sen kauneuden <3
No kun minusta se kaikki kauneus löytyy luonnosta (:
Luonto ON kyllä kaunis asia jo itsessäänmutta jotenkin saat sen kuvillasi VIELÄ kauniimmaksiTekee ihan mieli kiittää kuvista (:
oivoivoi! minäkin haluaisin nyt, syksyyn, tuollaiseen metsään. kallioiseen, karuun. täällä niitä ei ole, tämä on lehtipuualuetta. minä olen havumetsän kasvatti, siellä on lapsuudenkotini, punainen talo takapihanaan sileä kallio ja takana jäkäläinen metsä.täältä on niin vaikea löytää edes sammalmättäitä.mutta olen kovin ihastunut tähänkin. erilaisesti, uutukaisen uudesti. koskaan eivät voi ikivihreät havut ja ruskanväriset lehtipuut kinastella keskenään, ne ovat liian eri maata.
Hih, no ihana kuulla että valokuvani tuottavat esteettistä nautintoa :DLuonto on kokonaisuudessaan kaunis, mutta ennemmin kuin kokonaisuuksia tykkään poimia tuollaisia pieniä yksityiskohtia. Tykkään makrokuvista.
Täällä "Vaara-Karjalassa" on paljon juurikin kangasmetsää, jäkälää, varvikkoa ja kallioita.Niin, ei sitä oikein voi sanoa, minkälaisesta metsästä tykkää eniten, minäkään. Kun on tarpeeksi pitkään sekametsässä, alkaa kaivata männikköön, ja päinvastoin. Ja koivikot pysäyttävät aina hennolla kauneudellaan, vaikka niissä ei ole luonnonmetsän ikivanhaa mystistä viehätystä, mutta niitä kun näkee niin harvoin. Kaikilla on puolensa ja kauneutensa.
vääv. ookko muuten koskaan hipaissut poskeasi karvaturrin näköisen kuusen oksistoon? se mikä, on mahtava tunne :> ne on tällähetkellä keltaisen värisiä, siis ne kuuset ^^ja olin toissayönä Ainolanpuistossa riehumassa, ja siellä sain kokea tuollaisen kivan jutun, puistot on yöllä tosi kivoja, eikä pelkää ollenkaan :) sopiva seura tekee terää.
Oih, kiitos paljon tarjouksesta,mutta luulenpa että ostan ne piakkoin.
No täytyy kyllä sanoa, että tuo on viisaampaa. Tuotot taiteilijalle. (:
Juu. (: Ja aina metsässä ollessani minun on saatava sivellä männyn kaarnaa ja painaa poski puun rungolla kasvavaa jäkälää tai sammalta vasten. (:Miten ne kuuset keltaisia on?
there are so many weird plants (and rocks?) there! :-o
It's moss and lichen - I wonder if you live so much more south that you don't have anything similar.. But you have spruces and pines anyways, or do you?
Yes, we have those trees. I guess I have not been to the park or forest enough to see the moss and lichen, but even in Nanaimo I never saw them. I don't live very north--I am a bit close to the U.S. border. It just takes a few hours by car.Nice icon, by the way!
Well I think you have to go to a forest to see those. (:We were in deep forest where there wasn't even any paths.Thanks! It's a piece of a cloth (or better an old curtain) hanging on my wall.
Kivoja kuvia, ensimmäinen on suosikkini :)
Kiitos.Minäkin tykkään tuosta ekasta eniten, kun se on niin hassua jotain jäkälää (vai sieniä..?). Hei biologi pystytkö kertomaan minulle näiden kasvien nimet?! (:
aivan! mikäköhän sen tekee, että tuollaista karua metsää pitää jotenkin mystisenä? hassut ovat puihin liittyvät mielikuvat. havumetsissähän ne peikot, keijut ja menninkäiset asuvat, ei niitä voi oikein kuvitella sellaiseen puistomaiseen ympäristöön. ehkä se on juurikin se puistomaisuus. ih, en tiedä, höpötänpä lämpimikseni.koskemattomuus, metsän koskemattomuus, se se ehkä on. lehtipuut kun sattuvat usein näyttämään paikoilleen istutetuilta. ja onhan havuinen sekametsää synkempi, kun auringonvalo taittunee havujen seasta hieman vaikeammin kuin lehtien lomasta. ehkä sekin tekee asiansa tuon mystisyyden suhteen.kaipaan naavaa. vain kerran olen nähnyt oikein naavoittunutta havumetsää.
Tahtoisin joskus löytää Tapion pöytäkuusen ja muita sellaisia puita, joita suomalaisessa muinaisuskossa kunnioitettiin, uhripuita ja semmoisia. Tuli vain mieleen tuosta mystisyydestä.Oli kyllä aika jännä, kun käveltiin sellaisessa hämärässä tiheässä kuusimetsässä (juuri sellaisessa "mystisessä peikkometsässä"), jossa maa oli ihanan vihreän sammaleen peitossa, ja juuri kun ehdin hihkua, että ihan oikea metsä, huomasimme sen istutusmetsäksi: joskus aikoinaan ne kuuset oli istutettu siihen, koska kun tarkkaan katsoi, ne oli riveissä!Sen jälkeen kun olen aktiivisesti alkanut mennä metsään, olen törmännyt naavaan joka puolella. Ennen tätä kesää olin tuskin ollenkaan nähnyt/kiinnittänyt huomiota, mutta nyt minusta on tullut naavafani - bongailen sitä kaikkialta, koska tykkään siitä miltä se näyttää ja siitä, että se kasvaa vain puhtaassa luonnossa. Joku kyllä sanoi, että luppo näyttää samalta, että aina ei voi olla varma, onko se naavaa vai luppoa.
Ja nyt minä kuulin, että naava tarkoittaa samaa kuin luppo.. eh?
hih, ehkä se on vain aluekysymys, kummaksi sitä kutsutaan. en tiedä :)justiinsa tuolla satakunnassa päin mistä olen kotoisin, ei naavaa metsistä löydy kovinkaan helposti kuin ehkä parran, parin verran sieltä sun täältä. tuon metsän, jossa sitä oli niin paljon kuin vain jaksoi katsoa, näin lounaisrannikolla, saaristossa. isosiskoni miehen perheellä on siellä eräässä pienessä saaressa aika kauakana mantereesta mökki vailla mitään "nykyajan hömpötyksiä". koko saari on silkkaa havumetsää, vain pari mökkiä. puut kohoavat taivaaseen asti ja kaatuneiden puitten juurakot ovat kuin metsänpeikkojen kotiluolia.. ja keskellä saarta on puhdas lampi jonka rannalla on ikivanha, jo vähän laho ruuhi. sinne pitäisi päästä kameran kanssa.tuolla metsässä vietin parisen päivää ja sen jälkeen olen niin kaivannut sinne takaisin. vielä en ole päässyt. en edes muista, onko siskon miehen perhe jo myynytkin sen mökin. harmi, jos on.
Kuulostaa vallan ihanalta paikalta! Siellä metsässä on siis oikein kovin puhdas ja luonnollinen ilma. (: En minäkään kyllä semmoisessa metsässä ole ollut, jossa ihan yllin kyllin sitä naavaa olisi.Hitsi saaristo on kyllä ihanaa aluetta sekin, nyt iski kaipuu merenrantakallioille! Heh, alkaa kuulostaa siltä että joka paikkaan pitäisi päästä.
Post a Comment