Pyhäselän mahtipontiset aallot antavat minulle voimaa.Kun kiukuttaa, järvi raivoaa kanssani ja kun on ilo, laineet riemuitsevat.Tässä näyttää tyyneltä, mutta Pyhäselän rannat ovat aina tuuliset.
Tiedätkö, on niin helppo purskahtaa vihaiseksi kun kohdistaa huomionsa tuollaisiin juttuihin...Venäjän touhu ei tosiaan ole kyllä mitään kadehdittavaa. Tosin, ei se tilanne siitä mihinkään parane ilman Annan kaltaisia rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat puhua asioista. Kiinassa on vähän sama meininki, ja varmaan monessa muussakin paikassa : (Miksi sitten ihmiset tekevät kaikkea paskaa? Luulevat tulevansa onnellisiksi...Miksi moni ei välitä? Koska itseen sattuu, hirveä työ löytää edes oma onnensa...Vaan mistä etsivät yleensä, ja voivatko sieltä löytää?Raivo kurkistelee esiin, jätän väliin. Maailma on liian täynnä aivan käsittämättömiä asioita...Tärkein kysymys tosiaan: mitä voi tehdä? Olla rohkea ja puhua asioista? Ottaa selville mistä onni löytyy, ja opettaa se myös muille?
Eikö olekin ihanaa suuttua! Minulla se kohahdus on yleensä sellaista positiivista vihaa (jos näin voi ilmaista..), joka saa minut toteamaan "Tämä ei kerta kaikkiaan vetele!" ja toimimaan. Melko pelottavaakin, että siitä saa uutta energiaa. Se saa toimimaan omassa elämässäni, parantamaan asioita, suhtautumaan suhteellisuudentajuisemmin, keskustelemaan muiden kanssa, pohtimaan. Tajuamaan, että muutos tapahtuu ensin yksilön päässä, mutta siitä se leviää, leviää ja leviää, leviää kuin kulovalkea. Totuus, omassa muodossaan - tiedät varmaan millaista totuutta tarkoitan. Jonkinlainen katharsis.
Toisaalta tuntuu pelottavalta se ajatus, että käyttäisi sitä "vihan voimaa" millään tavalla, koska viha on jotain aika pelottavaa ja kuulostaa pahalta. Mutta niin, mitä vihasta tulee, jos taittaa siltä terän pois, kuten sinä sanoit? Voisiko siitä silloin tulla jotain hyvää, josta ei ole pidemmälläkään tähtäimellä haittaa..? En tiedä, kunhan pohdin.Jotenkin kuitenkin arveluttaa "suuttumisen hyväksikäyttö", koska monet asiat ratkeavat myös ilman sitä suuttumista, mutta sellainen terve kiukku aina toisinaan jollain tavalla puhdistaa ajatuksia, tror jag.
Hello. This post is likeable, and your blog is very interesting, congratulations :-). I will add in my blogroll =). If possible gives a last there on my blog, it is about the SBTVD, I hope you enjoy. The address is http://sbtvd.blogspot.com. A hug.http://sbtvd.blogspot.com/
4 comments:
Tiedätkö, on niin helppo purskahtaa vihaiseksi kun kohdistaa huomionsa tuollaisiin juttuihin...Venäjän touhu ei tosiaan ole kyllä mitään kadehdittavaa. Tosin, ei se tilanne siitä mihinkään parane ilman Annan kaltaisia rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat puhua asioista. Kiinassa on vähän sama meininki, ja varmaan monessa muussakin paikassa : (Miksi sitten ihmiset tekevät kaikkea paskaa? Luulevat tulevansa onnellisiksi...Miksi moni ei välitä? Koska itseen sattuu, hirveä työ löytää edes oma onnensa...Vaan mistä etsivät yleensä, ja voivatko sieltä löytää?Raivo kurkistelee esiin, jätän väliin. Maailma on liian täynnä aivan käsittämättömiä asioita...Tärkein kysymys tosiaan: mitä voi tehdä? Olla rohkea ja puhua asioista? Ottaa selville mistä onni löytyy, ja opettaa se myös muille?
Eikö olekin ihanaa suuttua! Minulla se kohahdus on yleensä sellaista positiivista vihaa (jos näin voi ilmaista..), joka saa minut toteamaan "Tämä ei kerta kaikkiaan vetele!" ja toimimaan. Melko pelottavaakin, että siitä saa uutta energiaa. Se saa toimimaan omassa elämässäni, parantamaan asioita, suhtautumaan suhteellisuudentajuisemmin, keskustelemaan muiden kanssa, pohtimaan. Tajuamaan, että muutos tapahtuu ensin yksilön päässä, mutta siitä se leviää, leviää ja leviää, leviää kuin kulovalkea. Totuus, omassa muodossaan - tiedät varmaan millaista totuutta tarkoitan. Jonkinlainen katharsis.
Toisaalta tuntuu pelottavalta se ajatus, että käyttäisi sitä "vihan voimaa" millään tavalla, koska viha on jotain aika pelottavaa ja kuulostaa pahalta. Mutta niin, mitä vihasta tulee, jos taittaa siltä terän pois, kuten sinä sanoit? Voisiko siitä silloin tulla jotain hyvää, josta ei ole pidemmälläkään tähtäimellä haittaa..? En tiedä, kunhan pohdin.Jotenkin kuitenkin arveluttaa "suuttumisen hyväksikäyttö", koska monet asiat ratkeavat myös ilman sitä suuttumista, mutta sellainen terve kiukku aina toisinaan jollain tavalla puhdistaa ajatuksia, tror jag.
Hello. This post is likeable, and your blog is very interesting, congratulations :-). I will add in my blogroll =). If possible gives a last there on my blog, it is about the SBTVD, I hope you enjoy. The address is http://sbtvd.blogspot.com. A hug.http://sbtvd.blogspot.com/
Post a Comment